Taiteilija on kutsumusammatti
Taiteella eläminen vaatii pitkää pinnaa ja omistautuneisuutta.
Jarno Harakkamäki unelmoi kuvataiteilijan ammatista jo pikkupoikana, mutta matka haaveiden alalle oli pitkä. Peruskoulun jälkeen Harakkamäki opiskeli vanhempien toivomuksesta sähkötekniikkaa, mutta opinnot jäivät kesken.
Sitten oli vuoro kokeilla teatterialaa. Jarno Harakkamäki valmistui ensin valo- ja äänisuunnittelijaksi. Teknikon tutkinnon jälkeen Harakkamäki hyväksyttiin Turun ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelmaan. Hän suuntautui opinnoissaan maalaamiseen, mutta keskittyy tätä nykyä ääni- ja videoteoksiin sekä piirustustöihin.
”Taideopintojen suorittaminen ammattikorkeakoulussa on osittain turhauttavaa”, Harakkamäki analysoi opiskeluaikaansa. ”Koulutus on puoliakateemista. Vaikka ammattikorkeakoulussa voi hankkia vankat kädentaidot ja perustiedot ammatista, taiteen tekeminen on nykymaailmassa paljon muutakin. Virkamiesruotsin kaltaiset kurssit ovat syrjäyttäneet ammatin kannalta paljon olennaisemman opetuksen.”
Ammattikorkeakoulujen niukka rahoitus kismittää myös taiteilijaherraa.
”Rahan puutteen vuoksi samoja vakinaisia opettajia pyöritetään kurssista toiseen. Vierailevien taideammattilaista käyttäminen opetuksessa olisi ihanteellisempi ratkaisu, mutta ihanteet jäävät taloushallinnon jalkoihin.”
Harakkamäki ei kuitenkaan koe, että vuodet taideakatemiassa olisivat valuneet hukkaan.
”Koulussamme oli joitakin erittäin innostavia opettajia, jotka kykenivät tukemaan opiskelijoita yksilöinä ja taiteilijoina. Puutteista huolimatta sain ammattikorkeakoulussa hyvän pohjan ammatilleni. Tekemisiäni ei aina ymmärretty, joten sain työskennellä rauhassa itseäni kiinnostavien asioiden parissa.”
Ihan oikeaa työtä
Taiteilijan ammattiin liittyy paljon lennokkaita uskomuksia. Alan taitureita on jo jokusen vuosisadan ajan pidetty eksentrisinä erakkoina. Moni uskoo ammattikunnan koostuvan myös ylimielisistä nyrpistelijöistä. Litania on Jarno Harakkamäelle tuttu.
”On helppo tuomita elitistiseksi taidefilosofiaa sivuava puhe, jota aika monelta taiteilijalta kuulee aina, kun suu aukeaa. Se on luontevaa, sillä taide koskettaa koko elämää, ja on vaikea vetää rajaa työn ja vapaa-ajan välille. Myös työajat ovat vähintäänkin merkilliset. Monille keskittyminen on mahdollista vasta silloin, kun häiriötekijät on eliminoitu mahdollisimman kauas työtiloista.”
Harakkamäki korostaa, että taiteilija on ihan oikea ammatti siinä missä hammaslääkäri tai juristikin. Hommat eivät onnistu räiskimällä viinipäissään maalia kankaalle, vaikka popkulttuurin myyttinen taiteilija näin toimisikin.
”Taiteen luominen vaatii ankaraa ja sinnikästä työskentelemistä ja juoksevan järjen. Työnteko ja juopottelu mahtuvat harvoin saman ihmisen viikkoon – jos mahtuvat, niin työn laadusta on vaikea sanoa... Itse en ole ollut humalassa yli kahteentoista vuoteen, joten vähemmänkin juoppoja taiteilijoita on todistettavasti olemassa!”
Kuvatulvan keskellä
Toimeentulon hankkiminen taiteella ei ole mutkatonta. Siinä mielessä kyseessä on kutsumusammatti.
”Yksi nykyihmisen tärkeimmistä pyrkimyksistä on helppojen, nopeiden ja halpojen elämysten hankkiminen”, Jarno Harakkamäki harmittelee. ”Taideteosten hankkiminen ei tuota tuonlaatuisia elämyksiä, joten teoksia ostetaan harvoin. Loputon kuvatulva on vähentänyt taideteosten vaikutusmahdollisuuksia, eikä taiteella ole nykyään myöskään laajaa uskonnollista merkitystä. Uskonnollisena kohteena ja välineenä toimii raha.”
Vain murto-osa taiteilijoita elääkin teosmyynnillä. Sen sijaan moni tekee myös muuta työtä.
”Apurahojakin riittää vain muutamille, ja usein vain pariksi kuukaudeksi kerrallaan. Oman elantoni hankin jatkossakin opetustöistä, satunnaisista keikkatöistä sekä asiantuntijatehtävistä.”
Harakkamäki suunnittelee myös jatko-opintoja.
”Voidakseni kehittyä leipätyössäni opettajana minun on hankittava lisää koulutusta – ja samoin taiteilijana. Haaveilen talouteni tasapainottamisesta siten, että pärjäisin tekemällä ansiotyötä vain kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Lopun ajasta käyttäisin työhuoneella tekemässä omia töitäni. Toivon teosteni syvyyden ja kompetenssin lisääntyvän. Pyrin paremmaksi taiteilijaksi ja paremmaksi ihmiseksi.”